Tausta ja tarve

Rovaniemen kaupungin yhteistyössä Metsähallituksen, Lapin luontopalvelujen kanssa tekemään esiselvityksen ”Rovaniemen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittäminen” 12/2009 perusteella Rovaniemellä on luontokohteisiin liittyen paljon hyödyntämättömiä alueita ja mahdollisuuksia. Kaupungista löytyy huomattavan suuria luonnontilaisia alueita mm. vanhojen metsien suojelualueet ovat suurimmillaan yli 2000 hehtaarin kokoisia yhtenäisiä alueita. Vanhojen metsien suojelualueita löytyy kaikkiaan 11 701 hehtaaria, mikä on esimerkiksi Rokuan kansallispuistoon verrattuna n. 13 kertainen pinta-ala! Muita vanhojen metsien suojelualueisiin rinnastettavia kohteita Rovaniemeltä löytyy lähes 3000 hehtaaria. Suoluontoon liittyen Rovaniemeltä löytyy useita laajoja lähes luonnontilaisia soidensuojelualueita yhteispinta-alaltaan noin 5000 hehtaaria. Veneily-, koskenlasku- ja melontakohteita sekä kalastusmatkailuun sopivia vesistöjä on runsaasti.

Luonnossa liikkuu suuri määrä ihmisiä vuodesta toiseen kukin omia mieltymyksiään toteuttaen.
Esimerkiksi Suomen seitsemällä valtion retkeilyalueella käyntimäärät vuosina 2001 – 2008 olivat hyvin tasaisia liikkuen 350 000 käynnin vaiheilla vuosittain. Metsähallituksen kansallispuistojen käyntimäärä oli v. 2008 yhteensä 1 755 500. Kansallispuistojen käyntimäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2001 vuoteen 2008. Lisäksi luonnonpuistoissa, erämaa-alueilla, suojelualueilla ja talousmetsissä liikkuu vuosittain huomattava määrä retkeilijöitä. Rovaniemen luontokohteista Napapiirin retkeilyalueen vuosittainen käyntimäärä on 45 000. Edellä esitetyt luvut kertovat selvästi luontomatkailun suosiosta, suosion kasvusta ja retkeilyalueiden sekä reittien ja rakenteiden tarpeesta. Jotta voitaisiin markkinoida luontokohteita, täytyy niiden saavutettavuuden, rakenteiden ja reittien olla kunnossa ja turvallisia. Hyvin suunnitellut reitistöt vähentävät luonnon kulumista ja turvaavat osaltaan suojeluperusteiden säilymisen.

Suunnitteluhanke nähdään erittäin tarpeellisena maaseudun elinkeinojen kehittämisen kannalta.
Toteutuessaan kehittämistoimet tukevat laajasti olemassa olevien maaseudun matkailuyritysten toimintamahdollisuuksia, monipuolistavat maaseudun elinkeinotoimintaa, tuovat uusia toimeentulomahdollisuuksia ja luovat perustaa uuden yritystoiminnan viriämiselle kehitettävien luontokohteiden lähialueilla sekä laajemminkin. Suunnittelussa huomioidaan luontomatkailuun liittyvän yritystoiminnan vaatimukset yleisellä tasolla suunnittelun kaikilla osa-alueilla. Hyvät lähivirkistysmah-dollisuudet parantavat kylien ja kaupungin asukkaiden elämänlaatua ja lisäävät kylien vetovoimai-suutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Maaseudulla sijaitsevat virkistysalueet lisäävät myös tehokkaasti vuorovaikusta kaupungin ja maaseudun välillä.

Opetus ja luontokasvatusmahdollisuuksien parantaminen nähdään myös tärkeänä osa-alueena luontokohteiden käyttöä kehitettäessä. Asia tulee huomioida suunnittelun kaikissa vaiheissa reittien ja rakenteiden suunnittelusta tiedottamisen- ja opastuspalveluiden kehittämiseen.

Suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat pääosin kesämatkailuun ja omatoimimatkailuun, joskin joitakin kohteita on tarkoitus kehittää
ympärivuotista retkeilyä varten (umpihangenhiihto, lumikenkäretket, tykkylatu). Tavoiteltu luontomatkailun kasvu tasaa hyvin nykyisten matkailusesonkien aiheuttamia ongelmia mm. epätasaisessa palveluiden kysynnässä. Useat vetovoimaiset luontokohteet pidentävät matkailijoiden viipymää paikkakunnalla ja lisäävät mm. majoituspalveluiden kysyntää. Rovaniemen luontokohteet eivät ole kertakäynnillä nähty, vaan tutkittavaa riittää vuosiksi.